Seksuaaliterveys kuuluu jokaisen elämään, vaikka siitä puhuttaisiin usein liian kapeasti. Se ei tarkoita vain ehkäisyä, sukupuolitautien torjuntaa tai lisääntymisterveyttä, vaan myös kehon arvostamista, turvallisuutta, suostumusta, ihmissuhteita, nautintoa, omaa identiteettiä ja oikeutta saada asiallista tietoa.
Suomessa seksuaaliterveyttä tarkastellaan yhä useammin osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä on hyvä suunta, koska ihmisen arki ei jakaudu erillisiin lokeroihin. Mieliala, kehonkuva, luottamus toisiin, palveluihin hakeutuminen ja omien rajojen tunnistaminen liittyvät kaikki samaan kokonaisuuteen.
Seksuaaliterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia
Kun seksuaaliterveys on hyvällä pohjalla, ihminen kokee yleensä enemmän turvallisuutta omassa kehossaan ja ihmissuhteissaan. Se voi näkyä varmuutena sanoa kyllä tai ei, kykynä puhua omista toiveista ja rajoista sekä rohkeutena hakea apua silloin, kun jokin mietityttää. Kyse ei siis ole vain tiedosta, vaan myös taidoista ja kokemuksesta siitä, että omaa kehoa ja identiteettiä saa kunnioittaa.
Heikko seksuaaliterveys taas voi näkyä monella tavalla. Taustalla voi olla häpeää, virheellistä tietoa, huonoja kokemuksia, kipua, pelkoa, syrjintää tai vaikeuksia päästä palveluihin. Moni ongelma jää pitkäksi aikaa piiloon juuri siksi, että aihe tuntuu henkilökohtaiselta.
Alla oleva tiivistys näyttää, miten laaja vaikutus seksuaaliterveydellä on arkeen:
| Hyvinvoinnin alue | Kun seksuaaliterveys on kunnossa | Kun seksuaaliterveydessä on kuormitusta |
|---|---|---|
| Psyykkinen hyvinvointi | Parempi itsetunto, vähemmän häpeää, turvallisempi minäkuva | Ahdistus, epävarmuus, huoli omasta kelpaavuudesta |
| Fyysinen hyvinvointi | Toimiva ehkäisy, ajoissa haettu hoito, vähemmän hoitamattomia infektioita | Hoidon viivästyminen, kipu, tartunnat, ei-toivotut raskaudet |
| Sosiaalinen hyvinvointi | Parempi vuorovaikutus, luottamus, rajojen kunnioitus | Ristiriidat, vaikeneminen, häirintä, väkivallan riski |
| Elämänlaatu | Omaan seksuaalisuuteen liittyvä rauha ja hyväksyntä | Ulkopuolisuuden tunne, stressi, kuormitus ihmissuhteissa |
Seksuaaliterveys ei myöskään ole sama asia kaikille samanlaisena kokemuksena. Yhdelle tärkeintä on turvallinen tieto murrosiästä, toiselle toimiva ehkäisy, kolmannelle oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään ilman vähättelyä.
Seksuaaliterveys eri elämänvaiheissa Suomessa
Seksuaaliterveyden tarpeet muuttuvat iän mukana. Lapsuudessa korostuvat kehonosien oikeat nimet, turvataidot, yksityisyyden kunnioittaminen ja se, että lapsi oppii tunnistamaan epämukavat tilanteet. Tällainen puhe ei varasta lapsuudelta mitään, vaan antaa suojaa ja sanoja.
Nuoruudessa mukaan tulevat murrosikä, kehon muutokset, seurustelu, suostumus, netissä toimiminen, ehkäisy ja sukupuolitaudit. Samalla rakentuu minäkuva. Siksi nuorten seksuaaliterveys on paljon muutakin kuin riskien ehkäisyä. Se on myös sitä, että nuori saa kokea olevansa normaali, arvokas ja hyväksytty.
Aikuisuudessa teemat laajenevat. Parisuhde, lapsettomuus, raskaus, ehkäisyn vaihtuvat tarpeet, seksuaalinen halu, toiminnalliset haasteet, sairaudet, lääkitykset ja elämän kuormitus vaikuttavat kaikki seksuaaliterveyteen. Ikääntyessä seksuaalisuus ei katoa, vaikka siitä puhutaan Suomessa edelleen liian vähän. Moni hyötyisi siitä, että ammattilainen ottaisi aiheen puheeksi luontevasti eikä vain nuorten kohdalla.
Hyvä tuki eri elämänvaiheissa rakentuu usein samoista perusasioista:
- Turvallisuus: oikeus omiin rajoihin ja koskemattomuuteen
- Tieto: ikään sopiva, selkeä ja ajantasainen ohjaus
- Palvelut: matala kynnys hakea neuvontaa, tutkimuksia ja hoitoa
- Kehon arvostus
- Kunnioittava kohtaaminen
- Mahdollisuus kysyä ilman häpeää
Seksuaaliterveyden haasteet Suomessa
Suomessa on paljon vahvuuksia. Kouluterveydenhuolto, terveyskasvatus, julkinen terveydenhuolto ja asiantuntijaorganisaatioiden tuottama tieto luovat hyvän perustan. Silti käytännössä näkyy eroja sen välillä, kuinka helposti ihminen saa apua, kuinka laadukasta ohjaus on ja kokeeko hän tulevansa kuulluksi.
Yksi keskeinen haaste on alueellinen vaihtelu. Kaikkialla palvelut eivät ole yhtä helposti saatavilla, eikä maksuton ehkäisy tai nuorille suunnattu matalan kynnyksen tuki toteudu samalla tavalla. Jos vastaanotolle pääsy on hankalaa tai ilmapiiri tuntuu moralisoivalta, moni jättää hakeutumatta tutkimuksiin tai neuvontaan.
Toinen iso ongelma on häpeä. Seksuaalisuuteen liittyy yhä paljon vaikenemista, vaikka tiedon määrä on kasvanut. Häpeä voi näkyä niin, ettei ihminen uskalla puhua kivusta, sukuelinalueen oireista, seksuaalisesta väkivallasta, haluttomuudesta tai omasta identiteetistään. Silloin ongelmat pitkittyvät helposti.
Kouluterveyskyselyt ja järjestöjen havainnot ovat osoittaneet, että seksuaalinen häirintä ja väkivalta koskettavat edelleen liian monia nuoria. Kokemukset painottuvat usein tyttöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin. Tämä ei ole vain seksuaaliterveyden kysymys, vaan myös turvallisuuden, mielenterveyden ja yhdenvertaisuuden asia.
Haasteita kasaantuu etenkin näissä tilanteissa:
- Alueelliset erot palveluissa
- Häpeä ja tabut
- Puutteellinen tai liian kapea seksuaalikasvatus
- Syrjintä ja vähemmistöstressi
- Vaikeus päästä luottamukselliseen hoitoon
Seksuaalikasvatus tukee seksuaaliterveyttä arjessa
Seksuaalikasvatus mielletään joskus vain koulun oppitunneiksi, vaikka se alkaa paljon aiemmin. Pieni lapsi oppii jo varhain, miten kehosta puhutaan, saako kysyä ja millä tavalla läheisyydestä keskustellaan. Siksi seksuaalikasvatusta tapahtuu kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, terveydenhuollossa ja mediassa.
Hyvä seksuaalikasvatus ei perustu pelotteluun. Se perustuu selkeään, ikätasoiseen tietoon ja siihen, että ihminen oppii tunnistamaan omat rajansa ja kunnioittamaan toisten rajoja. Kun suostumuksesta, tunteista, ihmissuhteista ja moninaisuudesta puhutaan asiallisesti, seksuaaliterveys vahvistuu laajasti.
Suomalaisessa opetuksessa seksuaalikasvatuksen vahvuus on siinä, että se kytkeytyy terveyteen, turvallisuuteen, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä yhdenvertaisuuteen. Käytännön tasolla laatu vaihtelee silti paljon. Ratkaisevaa on, osaako aikuinen puhua aiheesta rauhallisesti ja ajantasaisesti.
Toimiva seksuaalikasvatus sisältää yleensä ainakin nämä asiat:
- Suostumus: jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan
- Turvataidot: epämukavista tilanteista saa ja pitää kertoa
- Moninaisuus: kaikki eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla
- Palveluihin hakeutuminen: apua saa ilman, että ongelman pitäisi ensin pahentua
- Tunteet ja ihmissuhteet
- Netin ja somen riskit
Seksuaaliterveyden tukeminen omassa arjessa
Arjen tasolla seksuaaliterveyden tukeminen alkaa usein pienistä asioista. Omia rajoja kannattaa opetella sanoittamaan, vaikka se olisi aluksi hankalaa. Samalla on hyvä pysähtyä miettimään, millainen kosketus, puhe tai läheisyys tuntuu itselle hyvältä ja mikä ei. Tämä koskee kaikenikäisiä.
Tanskassa toimiva Lars Nielsen Terapi käsittelee käytännön esimerkein, miten rajojen asettaminen ilman syyllisyyttä vahvistaa turvallisuutta läheisissä suhteissa.
Tieto on tärkeää, mutta myös tiedon lähteellä on väliä. Luotettava tieto löytyy terveysviranomaisilta, terveydenhuollosta ja tunnetuilta asiantuntijatahoilta. Somessa liikkuu paljon sisältöä, joka voi lisätä suorituspaineita, vääristää käsitystä kehosta tai antaa virheellisiä neuvoja ehkäisystä ja seksitaudeista.
Seksuaaliterveyttä voi tukea myös hyvin konkreettisesti huolehtimalla ehkäisystä, hakeutumalla testeihin tarvittaessa ja ottamalla oireet vakavasti. Kipu, kirvely, poikkeava vuoto, ihomuutokset tai pitkäkestoinen haluttomuus eivät ole asioita, joita pitäisi vain sietää. Aina ongelma ei ole vakava, mutta selvittäminen tuo usein helpotusta.
Myös ihmissuhteilla on suuri merkitys. Kunnioittava kumppani ei painosta, vähättele eikä sivuuta toisen rajoja. Turvallinen suhde tukee seksuaaliterveyttä, kuormittava suhde heikentää sitä. Jos omassa suhteessa on pelkoa, pakottamista tai kontrollia, kyse ei ole normaalista ristiriidasta vaan asiasta, johon kannattaa hakea tukea.
Yksi tärkeä muistutus on yksinkertainen: seksuaaliterveyttä ei tarvitse ansaita täydellisyydellä.
Milloin seksuaaliterveyden vuoksi kannattaa hakea apua
Apua on hyvä hakea matalalla kynnyksellä. Vastaanotolle ei tarvitse odottaa siihen asti, että tilanne muuttuu sietämättömäksi. Tuki voi olla lääkärin tai hoitajan vastaanottoa, ehkäisyneuvontaa, seksuaalineuvontaa, kriisiapua tai järjestöjen tarjoamaa ohjausta.
Hakeudu arvioon etenkin silloin, jos arjessa näkyy jokin seuraavista:
- Oireet: kipu, kirvely, poikkeava vuoto, haavaumat, ihomuutokset
- Huoli tartunnasta: suojaamaton seksi tai epäily sukupuolitaudista
- Ehkäisyyn liittyvä pulma: sopivan menetelmän löytäminen tai epävarmuus käytöstä
- Psyykkinen kuormitus: häpeä, ahdistus, pelko tai voimakas epävarmuus
- Turvattomuus: painostus, häirintä, väkivalta tai rajojen rikkominen
Jos kyse on väkivallasta tai pakottamisesta, apua pitää saada nopeasti ja ilman syyllistämistä. Tilanne ei koskaan muutu hyväksyttäväksi siksi, että tekijä olisi tuttu, kumppani tai entinen kumppani.
Seksuaaliterveys on parhaimmillaan tavallinen osa hyvää elämää: tietoa, turvaa, kunnioitusta ja mahdollisuutta olla oma itsensä. Kun siitä puhutaan selkeästi ja ilman häpeää, myös avun hakeminen helpottuu.
